Koska aikaisemman kirjoittamani LaunchPad-kehitysalustan käyttöön perehtyneen oppaan julkaisemisen jälkeen mspgcc4:n kehitys on lopetettu ja homma pelaa nykyään muutenkin hieman eri tavalla, ajattelin kirjoittaa asiasta päivitetyn oppaan. Ohjeet on testattu toimiviksi Ubuntu 10.10:ssä ja 11.04:ssä.

Tällä kertaa oli hieman kiire saada kehitysympäristö kuntoon, joten en joutanut etsimään kovin kauaa ohjeita sen tekemiseen. Kaikki tutoriaalit näyttivät lisäksi olevan mspgcc4:lle ja muutenkin vanhentuneita.

Lue lisää…

Atomit ovat moduuleita, joista voidaan koota sellaisenaan sarjatuotantoon soveltuva järjestelmä.

Atomit ovat Oulun yliopistossa kehitettyjä sulautettujen järjestelmien tuotekehitystä nopeuttamaan ja helpottamaan suunniteltuja moduuleita. Atomeita markkinoi Oululainen Atomia Oy, joka toimitti ystävällisesti Ruuvipenkin testattavaksi kasan erilaisia Atomimoduuleita. Tässä artikkelissa luodaan yleiskatsaus Atomeihin ja siihen, mitä niillä voisi tehdä.

Lue lisää…

Ruuvipenkin foorumilla on ollut puhetta erittäin edullisista kiinalaisista protoiluun soveltuvista piirilevyistä. Tässä artikkelissa käsiteltävien edullisten levyjen taustalla ovat kiinalaiset yritykset iTead Studios ja Seeed Studio.

Päätin itsekin kokeilla kuinka hyviä levyjä näin halvalla voi oikeasti saada.

Lue lisää…

Lähes kaikkien jalallisten elektroniikkakomponenttien juottaminen onnistuu peruskolvilla ja mikroskoopilla. Esimerkiksi BGA- ja LGA-koteloidut IC-piirit ovat kuitenkin yleensä asia erikseen, koska niiden kontaktipinnat ovat kokonaan kotelon alla. Taitava juottaja voi saada tässä oppaassa juotospastalla juotetun kotelon paikalleen perinteisinkin menetelmin, mutta päätin tällä kertaa kokeilla joka kodissa onnistuvaa sähköhellakikkaa.

Lue lisää…

Kun lähdetään tutustumaan sulautettuihin järjestelmiin, vaivattomin tapa on hankkia jokin valmis kehitysalusta. Aloittelijoille Arduino-alustat ovat paras valinta, mutta liikkeelle voi lähteä myös muilla vaihtoehdoilla. Päätin koota Ruuvipenkkiin suhteellisen kattavan kokoelman eri tarkoituksiin sopivista mikrokontrolleri- ja mikroprosessorikehitysalustoista. Osa listan laitteista löytyy jo Ruuvipenkin linkeistä, mutta selkeämpi listaus ei voi olla huono asia.

Lue lisää…

Julkaisin viime kuussa opasartikkelin ilmaisen ARM-kehitysympäristön kokoamisesta. Artikkelissa käytetty esimerkkiprojekti ei ollut kuitenkaan paras mahdollinen lähtökohta jatkokehittelyä varten, joten päätin kasata ja julkaista paremman Makefile-projektin, joka sisältää muun muassa uusimmat STM:n tarjoamat standardikirjastot (versionumero 3.4.0).

Lue lisää…

Tässä artikkelissa käydään läpi, kuinka ARM-pohjaisille STMicroelectronicsin STM32-mikrokontrollereille saadaan kasattua toimiva ja ilmainen kehitysympäristö Linux-käyttöjärjestelmään (Ubuntu 10.10). Ohjeet ovat sovellettavissa myös esimerkiksi Windowsille sekä eri mikrokontrollereille ja -prosessoreille.

Lue lisää…

Mikäli sattuu jo omistamaan Arduino-alustan, mutta kiinnostaisi lähteä kokeilemaan muidenkin AVR-mikrokontrollerien ohjelmointia, ei ohjelmointilaitetta tarvitse välttämättä lähteä ostamaan erikseen.

Esimerkiksi Arduino Duemilanovea voi nimittäin käyttää myös AVRISP-ohjelmointilaitteen korvikkeena.

Tässä artikkelissa käydään nopeasti läpi, kuinka homma hoituu käytännössä.

Lue lisää…

Termi hackerspace ei ole välttämättä kaikille tuttu. Se tarkoittaa suomeksi yhteisöllistä työpajaa, joka toimii luovan teknologian ja kehittämisen keskuksena ja on avoinna kaikille kiinnostuneille.

Tässä artikkelissa tutustutaan hieman Helsinki Hacklabin ja tamperelaisen Mode 5w:n toimintaan sekä tutkaillaan mitä vastaavaa löytyy maailmalta.

Lue lisää…

Tämän artikkelin tarkoituksena on kertoa mahdollisimman yksinkertaisesti, mutta tarkasti eri työvaiheet, jotka on syytä tehdä, että Texas Instrumentsin LaunchPad-kehitysalustan koodit kääntyisivät ja että ohjelmointilaitteen saisi toimimaan Linuxissa. Ohje on testattu toimivaksi Ubuntu 10.04 LTS:llä.

Oppaassa asennetaan mspgcc4 ja MSPDebug, joiden avulla onnistuu kääntäminen ja ohjelman siirto mikrokontrollerille mahdollisimman yksinkertaisesti.

Lue lisää…

Tässä oppaassa asennetaan ja otetaan käyttöön Texas Instrumentsin tarjoama kehitysympäristö, luodaan esimerkkiprojekti ja kirjoitetaan koodi, joka vilkuttaa LaunchPad-kehitysalustan lediä päälle ja pois.

Yksityiskohtaisen oppaan on tarkoitus olla se ensimmäinen tietolähde, joka kannattaa selata läpi kehitysalustan käyttöönottoa suunniteltaessa.

Lue lisää…

Yksi kiinnostava ja varsin potentiaalinen mikrokontrollerikehitysalusta on avoimen lähdekoodin periaatteella kehitetty Arduino, jolla on mahdollista toteuttaa mitä eriskummallisempia asennuksia vaikkapa yksinkertaisesta ledivilkuttelusta älykkääseen robottiin.

Oppaassa tutustutaan useisiin Arduino-yhteensopiviin kehitysalustoihin, joista on hyvä valita mieleisensä.

Lue lisää…

Oman piirilevyn suunnittelu ja valmistus ei ole niin vaikeaa kuin voisi olettaa. Jokainen pystyy siihen ja vieläpä kotioloissa.

Tässä oppaassa käydään yksityiskohtaisesti läpi kaikki työvaiheet, jotka ovat oleellisia, kun piirilevy halutaan valmistaa valottamalla ja syövyttämällä.

Lue lisää…

Avoimen lähdekoodin projektina syntynyt Processing-kieli on mielenkiintoinen ja havainnollistava tapa tutkia ja ohjata esimerkiksi mikrokontrollerin ympärille rakennetun laitteen toimintaa.

Oliopohjaiseen Javaan perustuvan Processing-kielen ovat ottaneet omakseen useat visuaaliset taiteilijat, sillä varsin pienellä määrällä koodia on mahdollista saada aikaan hienoa jälkeä.

Mikäli Processing-kieli ei ole tuttu, kannattaa lukea lisää.

Lue lisää…

Tämä opas kertoo kuinka AVR-ohjelmointiympäristöä kannattaa lähteä rakentamaan UNIX-pohjaisiin käyttöjärjestelmiin.

Oppaassa käytetään ohjelmoimiseen AVR Dragonia ja kohdelaitteena on Arduino Duemilanove, josta löytyy Atmelin ATmega 328P -mikrokontrolleri ja USB-portin lisäksi ISP-ohjelmointiliittimet. Ohjeita voidaan soveltaa helposti muillekin AVRDUDE:n tukemille ohjelmointilaitteille ja kohdemikrokontrollereille. Arduino IDE löytyy niin Windowsille, Mac OS X:lle kuin Linuxillekin, mutta kun halutaan ohjelmoida rautaa kovemmalla kädellä kuin mihin Arduino IDE taipuu, on kehitysympäristö kasattava esimerkiksi näiden ohjeiden mukaan.

Lue lisää…

Oppaassa tutustutaan ledin etuvastuksen merkitykseen, vastusten hukkatehoon ja tehonkestoon, piirissä kulkevaan kokonaisvirtaan ja SMD-kokoluokan komponentteihin.

Esimerkissä mitoitetaan ledin etuvastus viiden voltin käyttöjännitteelle. Ledin kynnysjännitteen oletetaan olevan 2,2 volttia ja virrantarpeen 15 milliampeeria.

Lue lisää…

Yksi niin harrastelijoille kuin ammattilaisillekin soveltuvista piirisuunnitteluohjelmistoista on CadSoftin EAGLE (Easily Applicable Graphical Layout Editor). Pitkät perinteet omaavasta EAGLE:sta on saatavilla ilmainen versio, jonka käyttöä ei ole rajoitettu kuin muutamilla ehdoilla.

Ohjelmisto on ladattavissa ilmaiseksi Windows-, Linux- ja Mac OS X -käyttöjärjestelmille.

Lue lisää…

Harraste-elektroniikkarakentelussa komponenttien korkeat hinnat rajoittavat usein uusien asioiden kokeilua. Tässä artikkelissa tutkimme, kuinka halvoista peliohjaimista löytyviä kiihtyvyysantureita voisi hyödyntää omissa rakenteluprojekteissa.

Lue lisää…