Sääpallo stratosfääriin

[Niemma]

Mites tuommoisen kanssa pitäs menetellä ilmailulain kanssa kun kuitenkin tuommoisen lähettäminen tai tiputtaminen voi olla periaatteessa vaaraksi lentoliikenteelle jos huono tuuri kävis.

[Deggis]

Mites tuommoisen kanssa pitäs menetellä ilmailulain kanssa kun kuitenkin tuommoisen lähettäminen tai tiputtaminen voi olla periaatteessa vaaraksi lentoliikenteelle jos huono tuuri kävis.

Joku siitä tais jo kaivaa faktojakin. Täältä varmaan löytyy virallista asiaa jos jaksaa tavata läpi:

Ilmailulaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091194

[xfgd]

Tuola avaruus foormilla oli puhetta, että vakuutus olisi hyvä hankkia. Tuossa lainaus avaruus foormilta:
"Tein tänään soittokierroksen, kun tuolla ilmailuhallituksen ilmailumääräyksissä oli maininta että ".. ei saa päästää lentoon ilman valtion asianmukaista lupaa"
En löytänyt valtion puhelinnumeroa, niin päätin yhdistää Ilmailuhallitukseen; muutaman vääräälle henkilölle yhdistetyn puhelun jälkeen oli langanpäässä Juhan Kjäll (tjsp)
Juhan tiesi kertoa että tällaiselle - pienellekkin - stratosfääripallolle kannattaa hankkia vakuutus, jos se vaikka vastoin kaikkia todennäköisyyksiä joutuu jonkun Airbussin moottoriin ja rikkoo koko moottorin - niin ne moottorit on kuulemma kalliita.. Tai jos se putoaa sopivasti johonkin korkeajännitelinjaan ja pimentää puolivaltakuntaa - noin niinkun ääriesimerkkinä. Tällaisia ilma-alus vakuutuksia myy suomessa ainoastaan YrittäjänFennia ( pitää tosin olla jo valmiiksi joku vakuutus YF:llä - joku tehdas tai jotain..) Sitten on muutama ulkomainen vakuutusyhtiö "Mark..." tai jotain ja toisen nimeä en muista. Lisäksi on Kotkassa diileri joka diilaa noita ulkomaisia vakuutuksia - yhteystiedot on tuolla mulla autossa - haen ne joskus.. Mitään hinta-arviota vakuutuksen hinnasta en viellä saanut , pienimmät vakuutettavat pallollla nostettavat hyötykuormat on luokka 0kg -> 500kg , eli 500kg hyötykuorman vahinkovakuutuksen hinta on sama kun 1kg kuorman.

Toisekseen oli toinen ilmailuviranomainen, liikenteenohjauksessa , Jorma Kivinen joka myöntää ( tai ei myönnä ) lentoluvan - pitää olla tiedossa laukaisuaika ja paikka, laitteen kokotiedot, arvioitu lentoaika. Lennosta annetaan liikenteen ohjauskeskuksille tieto lentotapahtumasta ko alueella. En kerennyt tänään hänen kanssa keskustella.

Kolmanneksi Ilmailuhallituksesta komennettiin ottamaan yhteys puolustusvoimiin , koska ilmakuvausta ei saa ihan noin vaan harrastaa - pitää kysyä sotilaiden mielipide ja saada lupa."

[Lauri Jämsä]

Ilmailuhallinnon sivuilta löytyy Ilmailumääräyksen lentosäännöt (OPS M1-1):

http://www.ilmailuhallinto.fi/ops

Alle neljän kilogramman hyötykuorma luokitellaan kevyeksi miehittämättömäksi vapaaksi ilmapalloksi (myös parin muun sivulla 41 listatun ehdon on täytyttävä). Tässä lainauksia lentosäännöistä sivulta 11 (luku 3) ja jatkuen sivulta 40 (luku 9):

3.1.9 Miehittämättömät vapaat ilmapallot
Miehittämätöntä vapaata ilmapalloa on käytettävä
siten, että ihmisille, omaisuudelle tai
toisille ilma-aluksille aiheutuu mahdollisimman
vähän vaaraa. Käytössä on noudatettava
luvun 9 määräyksiä.

9.2.1 Miehittämätöntä vapaata ilmapalloa ei
saa päästää lentoon ilman sen valtion asianmukaista
lupaa, josta pallo lähetetään.

9.2.2 Miehittämätöntä vapaata ilmapalloa,
lukuunottamatta kevyttä ilmapalloa, jota käytetään
yksinomaan meteorologisiin tarkoituksiin
ja asianomaisen viranomaisen määräysten
mukaisesti, ei saa päästää lentämään toisen
valtion yli ilman kyseisen valtion asianmukaista
lupaa.

Eli toisen valtion puolellekin saa ilmeisesti mennä, jos haluaa.

9.2.4 Miehittämätöntä vapaata ilmapalloa on
käytettävä rekisteröintivaltion ja niiden valtioiden,
joiden yli ilmapallon odotetaan lentävän,
asettamien ehtojen mukaisesti.

9.2.5 Miehittämätöntä vapaata ilmapalloa ei
saa käyttää niin, että pallon tai jonkin sen
osan, mukaan lukien sen hyötykuorma, törmäys
maan pintaan aiheuttaa vaaraa ulkopuolisille
ihmisille tai omaisuudelle.

9.3.5 Jos miehittämätön vapaa ilmapallo on
varustettu riippuantennilla, jonka katkaisemiseksi
mistä tahansa kohdasta tarvitaan yli
230 N voima, ilmapalloa ei saa käyttää, jollei
antenniin ole kiinnitetty enintään 15 m välein
värillisiä viirejä tai nauhoja.

9.5.1.1 Raskaan tai keskiraskaan miehittämättömän
vapaan ilmapallon suunnitellusta
lennosta on ilmoitettava asianomaiselle ATSelimelle
ennalta viimeistään seitsemän päivää
ennen suunnitellun lennon päivämäärää.

Kevyen vapaan ilmapallon lennosta ei tarvitse siis ilmoittaa viikkoa ennen suunniteltua päivämäärää.

9.5.2 Lähettämisilmoitus
Heti, kun keskiraskas tai raskas miehittämätön
vapaa ilmapallo on lähetetty, käyttäjän on
ilmoitettava asianomaiselle ATS-elimelle seuraavat
tiedot....

Eikä kevyen pallon tapauksessa tarvitse tehdä lähettämisilmoitusta.


Tuon mukaan lupa täytyisi kuitenkin saada. Tutkikaa muutkin, jos löydätte faktaa?

[Niemma]

Mites tuommoisen kanssa pitäs menetellä ilmailulain kanssa kun kuitenkin tuommoisen lähettäminen tai tiputtaminen voi olla periaatteessa vaaraksi lentoliikenteelle jos huono tuuri kävis.

Joku siitä tais jo kaivaa faktojakin. Täältä varmaan löytyy virallista asiaa jos jaksaa tavata läpi:

Ilmailulaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091194

Juu no ihan ilmailun harrastajana aattelin ns kysellä vain että onko tietosuutta tälläsestä tai edes mietitty projektien ohella.

[Deggis]

Mites tuommoisen kanssa pitäs menetellä ilmailulain kanssa kun kuitenkin tuommoisen lähettäminen tai tiputtaminen voi olla periaatteessa vaaraksi lentoliikenteelle jos huono tuuri kävis.

Joku siitä tais jo kaivaa faktojakin. Täältä varmaan löytyy virallista asiaa jos jaksaa tavata läpi:

Ilmailulaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091194

Juu no ihan ilmailun harrastajana aattelin ns kysellä vain että onko tietosuutta tälläsestä tai edes mietitty projektien ohella.

Asiaa on kyllä sivuttu ja on syytä käsitelläkin, kunnes oikeat raja-arvot ja lupamenettelyt on selvillä. Tämä on mielestäni yksi tärkeä seikka miksi projektissa ei kannata lähettää huvikseen mitään roskapönttöä taivaalle vaan hyödyllinen ja teknisesti mielenkiintoinen laite. Tämä siis kun oikea laite laitetaan matkaan. Testilennätyksille olisi hyvä kaivaa esim maksimikorkeudet yms missä ei tarvita lupia.

[Lauri Jämsä]

Lisäsin tämän ketjun ensimmäisen viestin linkkilistaankin, mutta tässä vielä:

http://bear.sbszoo.com/bear3-4/bear4.htm

Kokemusta heillä on jo useammasta ilmapallosta ja seuranta esim. toimi jo niin hyvin, että osasivat olla odottamassa palloa oikealla kohdalla maassa (APRS-järjestelmä oli siis käytössä).

Kun pallo puhkeaa linkin takaa löytyvällä videolla, alkaa armoton kieppuminen. Voisikohan tätä koittaa vähentää hyötykuorman muodolla tai siivekkeillä?

[Lauri Jämsä]

Kameraa tai kameroita voisi vakauttaa gyrolla, kuten aikaisemminkin taisi olla puhetta. Kaupallisiakin ratkaisuja on, mutta ovat kalliita ja painavia:

http://www.ken-lab.com/

Mikäli jonkin vastaavan häkkyrän laittaisi hyötykuormaan, nousisi paino aika paljon. Yksi idea kuitenkin muiden joukossa. Vakaampaa kuvaa ja kyytiä olisi kuitenkin luvassa, mikäli hyötykuorman keikkumista vähentäisi jollain vastaavalla tavalla.

Jos haluaisi omatekoisen vakauttimen tehdä, onnistuisiko se esim. jostain vanhasta kiintolevystä? 3,5 tuuman levyjen magneettikiekot taitavat olla vain liian kevyitä? Saattaisi kuitenkin auttaa jonkin verran, mikäli vauhtia laittaa vähintään sen 7200 kierrosta minuutissa. Ja voihan levyjä kasata useitakin, mikäli moottori jaksaa niitä pyörittää.

Mistä löytyisi esim. aikoinaan tuotannossa olleita Quantumin Bigfoot-kiintolevyjä?

Bigfootin purkuvideo: http://www.youtube.com/watch?v=a4XWtpw79Ww

Edit: Ostin Huuto.netistä testiksi yhden Bigfootin ja pari tavallista vanhaa kiintolevyä.

[suhonen91]

uskon että kaksi servoa ja gyroa tulee halvemmaksi...
http://hobbycity.com/hobbyking/store/uh_viewItem.asp?idProduct=10113&Product_Name=Hobby_King_401B_AVCS_Digital_Head_Lock_Gyro_
http://hobbycity.com/hobbyking/store/uh_viewItem.asp?idProduct=13421&Product_Name=HKS-9650_High_Speed_Servo_2.3kg/_25g/_0.08sec
tuohon vain lisäksi kaksiakselinen "keinu" tai "alusta" kameroille

[Lauri Jämsä]

uskon että kaksi servoa ja gyroa tulee halvemmaksi...
http://hobbycity.com/hobbyking/store/uh_viewItem.asp?idProduct=10113&Product_Name=Hobby_King_401B_AVCS_Digital_Head_Lock_Gyro_
http://hobbycity.com/hobbyking/store/uh_viewItem.asp?idProduct=13421&Product_Name=HKS-9650_High_Speed_Servo_2.3kg/_25g/_0.08sec
tuohon vain lisäksi kaksiakselinen "keinu" tai "alusta" kameroille

Ai halvemmaksi kuin 2 euron kiintolevy? Mikäli kiintolevyn moottoria vähän virittelee, niin saisi kunnon kierroksilla vakautettua koko hyötykuorman aika hyvin. Kameroita voisi laittaa useita eri puolille jne..

[suhonen91]

se kyllä on totta. itse olen lennokkihommiin joskus tehnyt moottoreita virittämälläcd-aseman moottoreita. mutta siihen pitäisi tehdä se pyörivä massa joka pitäs olla tosi hyvin tasapainossa ja tuo samalla massaa...

[Lauri Jämsä]

mutta siihen pitäisi tehdä se pyörivä massa joka pitäs olla tosi hyvin tasapainossa ja tuo samalla massaa...

Tämän takia hommasinkin 5,25 tuuman Bigfoot-kiintolevyn. Siinä pyörivä massa (itse kiekko) on halkaisijaltaan selvästi suurempi kuin 3,5 tuuman asemassa. Täytyy testata, että millaista kiertoliikettä tuollainen kiintolevy pystyy vastustamaan...

[oh6mwq]

Idea vedyn käytöstä hylätty liian vaarallisena.

Kyllähän se vety on ehdottomasti hinta/laatu -suhteeltaan parasta! Hinta on heliumiin nähden merkittävästi pienempi, eikä se nyt niin vaarallista ole kun tietää mitä tekee. Avoimessa tilassa esim. vuotava vety häipyy noin nanosekunnissa.

[Lauri Jämsä]

Idea vedyn käytöstä hylätty liian vaarallisena.

Kyllähän se vety on ehdottomasti hinta/laatu -suhteeltaan parasta! Hinta on heliumiin nähden merkittävästi pienempi, eikä se nyt niin vaarallista ole kun tietää mitä tekee. Avoimessa tilassa esim. vuotava vety häipyy noin nanosekunnissa.

Noh, ehkä asiaa voidaan vielä harkita, mikäli projektiporukkaan saadaan tarpeeksi kokemusta esim. juurikin vedyn käytöstä ilmapalloissa.

[oh6mwq]

Noh, ehkä asiaa voidaan vielä harkita, mikäli projektiporukkaan saadaan tarpeeksi kokemusta esim. juurikin vedyn käytöstä ilmapalloissa.

Itse olen ollut suunnittelemassa ja lähettämässä yhteensä neljää kaasupallon varassa killunutta härveliä (radioamatöörien Pula-Ilmarit) joten jonkinlaista käsitystä asiasta alkaa olla. Toistaiseksi en ole räjähtänyt.

[Lauri Jämsä]

Itse olen ollut suunnittelemassa ja lähettämässä yhteensä neljää kaasupallon varassa killunutta härveliä (radioamatöörien Pula-Ilmarit) joten jonkinlaista käsitystä asiasta alkaa olla. Toistaiseksi en ole räjähtänyt.

Kun asiantuntemusta löytyy näinkin paljon, niin tottakai olisi hienoa, että voisit jakaa sitä eteenpäin joko osallistumalla projektiin fyysisesti tai vaikkapa edes kirjoittelemalla täällä hyviä vinkkejä/neuvoja meille aiheen kanssa ensikertalaisille?

Esimerkiksi APRS-järjestelmän käyttö GPS-paikkatiedon siirtämiseen reaaliajassa maa-asemalle houkuttelisi erittäin paljon. Mitä kaikkea tähän tarvitaan ja onko homma edes sallittua ei-radioamatööreille?

Entä lupa-asiat? Kuinka tätä valtion myöntämää lupaa miehittämättömän kevyen vapaan ilmapallon laukaisemiseen haetaan ja mistä? Maksaako se jotain? Entä vakuutuspuoli? Oletteko hommanneet sellaisen? Ja jos olette, niin millaisen ja mistä?

Mistä johtuu, että Ilmarit ovat päässeet ilmeisesti yleensä vain noin 20 kilometrin korkeuteen? Heliumia käytettäessä on päästy ainakin jenkkiprojekteissa yleensä lähes 40 kilometriin.

ATV:n käyttö taitaa mennä jo liiallisuuksiin?

[oh6mwq]

Kun asiantuntemusta löytyy näinkin paljon...

Siperia opettaa -menetelmällä mekin on harjoiteltu, että asiantuntemuksesta on ehkä vähän liiallista puhua. Ja kuten sanottu, toistaiseksi ei olla räjähdetty.

Esimerkiksi APRS-järjestelmän käyttö GPS-paikkatiedon siirtämiseen reaaliajassa maa-asemalle houkuttelisi erittäin paljon. Mitä kaikkea tähän tarvitaan ja onko homma edes sallittua ei-radioamatööreille?

Riippuu miten paljon haluaa venyttää omatuntoaan. APRS-protokollan lisenssiehdot sinänsä taitavat rajoittaa ilmaisen käytön vain radioamatööreille. Samoin on yleisimpien ns. trakkereiden softien laita. Systeemin kehittänyt jenkkiamatööri tuskin tulee kuitenkaan vaatimaan lisenssimaksuja. Sen sijaan Viestintävirasto voi katsoa pahalla jos yleisessä käytössä olevia lupavapaita taajuuksia (LA/CB/PMR) käyttää ilma-aluksessa, se kun on määräyksissä erikseen kielletty.

Kännykän käyttö lennon aikana on erittäin huono ajatus. Se känny kuuluu esim. 20km korkeudelta n. 1200km halkaisijaltaan olevalla alueella, roaming toimii miten sattuu ja lähettäessään se tukkii useita tukiasemia, pahimmillaan useammassa maassa.

Helpointa on hakeutua yhteistyöhön jonkun paikallisen radioamatööriporukan kanssa, jolloin he voivat hakea luvan (18 eur/vuosi) amatööritaajuuksien käyttöön ja homma on sillä bueno.

Entä lupa-asiat? Kuinka tätä valtion myöntämää lupaa miehittämättömän kevyen vapaan ilmapallon laukaisemiseen haetaan ja mistä? Maksaako se jotain? Entä vakuutuspuoli? Oletteko hommanneet sellaisen? Ja jos olette, niin millaisen ja mistä?

Varsinaista lupaa ei ole ikinä haettu. Kun on ollut kyse speksien mukaisesta kevyestä pallosta. Etukäteen on ilmoitettu lähimmälle lentoasemalle ja aluelennonjohdolle että tämmöistä suunnitellaan, ja pirautettu vielä kun se pallo on lähtenyt. Ilmailuväki on ollut siihen tyytyväisiä, eikä jälkipuheita ole kuulunut. Ilmeisesti nyt kun homma on siirtynyt Trafille, tulkintaa on tiukennettu ja pitää selvittää nykykäytäntö.

Toisaalta edellinen Super-Ilmari oli ns. keskiraskas pallo, ja sille tehtiin kaiketi ihan lentosuunnitelma yms. krumeluurit. Sitä en ollut lähettämässä, joten en tiedä tarkemmin.

Mistä johtuu, että Ilmarit ovat päässeet ilmeisesti yleensä vain noin 20 kilometrin korkeuteen? Heliumia käytettäessä on päästy ainakin jenkkiprojekteissa yleensä lähes 40 kilometriin.

Iso kuorma suhteessa pieneen palloon, ei siinä sen kummempaa ole. Meidän tapauksessa saatiin lahjoituksena läjä palloja, jotka olivat ehkä himpun pieniä. Toisekseen, kun värkit ovat olleet toistinasemia eli niiden kautta on pidetty radioyhteyksiä, yhteysetäisyyden kasvu 20km vs. 40km ei ole enää aivan valtava. Radiohorisontti on n. 600km 20km korkeudella ja 800km 40km korkeudella. Ihan huippukorkeuksiin ei ole siis edes yritetty.

ATV:n käyttö taitaa mennä jo liiallisuuksiin?

Super-Ilmarissa oli ATV-toistin, mutta se vaati maa-asemalta melkoisen antennin (n. 2-3m peili + suutimalaitteet). Joku hitaampi digitaalinen tiedonsiirtotapa voisi olla mielenkiintoinen.

Itse olen funtsinut miten esim. noilla 5GHz wlan-laitteilla onnistuisi yhteys lentovehkeeseen. Nehän virittyy yleensä radioamatöörialueelle, jolloin mistään tehorajoituksista ei tarvitsisi murehtia. Lisäksi hinnat on nykypäivänä jo varsin edukkaita. Jos nopeuden pakottaisi esim. max 1Mbps niin siinä olisi jo toimimisen mahdollisuuksia.

Vakuutuksista vielä. Semmosta ei ole ikinä hommattu. Laskettiin todennäköisyyksiä osua johonkin, ja todettiin se niin pieneksi että riskillä on menty. Joku firma niitä vastuuvakuutuksia kuitenkin myi, olisko Fennia ollut? Hintaa en muista yhtään.

[Vuokko]

Pari huomiota. Kännykkä toimii noin 30 km tukiasemasta. Tämän jälkeen sat lähettää vaikka gigawatilla niin et pääse aika slottiisi. Lisäksi tukiasemat ovat suunnattu maata pitkin.

Joku radioamatööri voisi olla hyvä ikaveri. He kun saavat käyttää laitteitaan ilma-aluksen päällikön luvalla.

Mitenhän olisi joku ISMibändillä toimiva lähetin? onko se kielletty? Käsittääkseni RC-lennokit pyörivät niillä myös?